Imetysohjaus ammattitaidolla: Vinkkejä äideille ja vauvoille

Huom! Luet nyt Titan Terapiat blogia. Tutustu tarkemmin palveluihini TÄÄLTÄ

Usein, kun imetyksessä tulee haastetta, katse kiiinnittyy äidin rintoihin. Tuottavatko rinnat vain huonosti maitoa? Ovatko rintani huonot imetykselle? Enkö vain osaa imettää tai onko syy siinä, ettei äitinikään voinut imettää? Nämä ovat usein asioita, joita imettävät äidin miettivät. Mutta entäpä jos syy onkin jossain muualla? Entä jos vauva ei vain voi toteuttaa optimaalista imemistä?

Oma mielenkiintoni tähän aiheeseen on niin suuri, että olen tekemäässä siitä opinnäytetyötäni (YAMK), jonka on tarkoitus valmistua ensi talvena.

Imetysohjauksessa on hyvä myös miettiä, mitä on tapahtunut jo kauan aikaa sitten. Miten raskausaika, synnytys ja vauvan syntymän jälkeinen vointi on voinut vaikuttaa kaikkeen. Aiheesta löytyy myös tutkimusta. Eräiden tutkimusten mukaan mikäli vauva on loppuraskaudessa ollut viimeiset viikot eniten vain toisella puolen kohtua, voi se osaltaan vaikuttaa siihen, että vauvan kehon toisen puolen lihakset kiristyvät tai venyvät enemmän kuin toisen puolen .

Miten tämä vaikuttaa imetykseen? Optimaalisessa imemisessä vauvan kehon lihakset toimivat rentoina, symmetrisesti eikä aiheuta vauvalle epämielyttävää oloa. Mutta entäpä, jos vauvalla onkin jossain päin kehoa kipua, epämielyttävää tunnetta tietyssä asennossa johtuen kyseisestä kehon kireydestä? Mitä vauva usein voi silloin tehdä? Rimpuilla, itkeä, hakeutua poispäin rinnalta tai käyttää imemiseen tarvittavia lihaksia tehottomasti. Mitä taas rimpuilu useinkin äidille viestii? Rinnassani on jotain vikaa, rintani ei kelpaa, vauva ei halua minua. Ei! Kyse ei välttämättä ole siitä etteikö vauva HALUA syödä, vaan joskus tarjottu ASENTO tekee vauvalle ongelmia. Tällöin paras on kokeilla korjata asentoa, tai vaihtaa se ihan toiseen.

Usein vauvoilla, joilla on kehossa toispuolisuutta, saattaa olla haasteita toisella rinnalla enemmän. Mieti, voisiko kääntää kokonaan toiseen, esimerkiksi kainaloimetysasentoon. Mikäli vauvan keho on jäykkä, kireä voit kokeilla esimerkiksi vyöhyketerapiaa, Baby Balance® tai osteopatiaa. Voit myös itse oppia vauvan käsittelyä niin, että se tukee optimaalista kehontoimintaa.

On hyvä saada myös ammatillista tukea vauvan imemisen tehostamiseen alan ammattilaisilta. Imetyskäynnillä havainnoin aina myös vauvan suun toimintaa, lihaksia, miten kieli liikkuu ja miltä esimerkiksi kitalaki vaikuttaa. Näiden perusteella annan tarvittavia suujumppa ja kasvohieronta ohjeita, joihin olen saanut koulutusta mm. Mervi Starckilta, Hanna Vitikalta sekä Balancecaren pitämien kurssien avulla. Olen myös osallistunut lukuisiin kansainvälisiin koulutuksiin, joissa käsitellään kehon kireyksiä sekä kieljänne ongelmia. Näiden oppien avulla pyrin auttamaan parhaalla mahdollisella tavulla ihanteellisen imetyksen onnistumiseksi.

Aina suun kireydet eivät tarvitse jänneleikkausta automaattisesti. Ensisijaisesti on hyvä arvoida, miten kehon muu toiminta tukee kielen liikkuvuutta. Onko kehossa muuta haastetta, jota on hyvä ensin purkaa. Joskus kireältä vaikuttava kielijänne lähteekin toimimaan paremmin, kun muuta kehon kireyttä saadaan purettua. Kielijänne ei itsessään kuitenkaan kasva, kuten virheellisesti joskus sanotaan. Kieli voi kuitenkin liikkua paremmin erilaisten harjoitusten myötä. Myös hyvällä imetysasennon ja – otteen ohjauksella voidaan vaikuttaa siihen, että kielen liikkuvuus paranee ja imetys sujuukin paremmin. Sen tulisikin aina ensisijainen ohjausmuoto: perusasioiden läpikäyminen ja tarkistaminen.

Kaikkia kireiltä vaikuttavia jänteitä ei automaattisesti tarvitse leikata. Eikä näin mielestäni tehdäkään. Kukaan ei leikkaa jänteitä vain business mielessä!!!! Mikäli kieli- tai huulijänne ei tuota ongelmia, voi sitä jäädä seuraamaan ja arvoida tilannetta uudelleen iän myötä, kun kiinteiden syöminen tai puheen tuottaminen alkaa. Mikäli jänteet tuottavat ongelmia esimerkiksi syömisessä, pahenevaa refluksia, haasteita painonkehityksessä tai rintojen ongelmia äidille ( imetyskipu, tiehyttukos, toistuva rintatulehdus) suosittelen tällöin kääntymään korva-nenä-kurkkulääkärin arvioon. Arvio ei aina tarkoita automaattista leikkausta, vaan lääkäri arvioi, mikä on oireiden ja tilanteen kannalta paras vaihtoehto. Minä en koskaan lopullisesti diagnosoi, vaan havainnoin ja annan vain oman arvion ja ohjaan alan lääkärille. Lääkäri diagnosoi, hoitaja hoitaa ja ohjaa 🙂

Imetysohjaus Vihti, Imetysohjaus Espoo, Imetysohjaus kotikäynti Helsinki, Imetyskouluttajan antama imetysohjaus, Imetysohjaus kotikäyntinä, imetyksen tuki