Tarvitaanko synnytysvalmennuksesta monipuolista keskustelua ja kriittistä pohdintaa?

Ethän luo leimaa koko synnytysvalmennus ja vauvaperheiden tukijoiden ylle

Viime päivinä somessa on käyty värikästä – ja paikoin aika kärjekästä keskustelua synnytysvalmennuksista ja fysiologisesta synnytyksestä. Osin ehkä aiheestakin. Aihe herättää keskustelua. Esiin on noustettu yksityiset synnytysvalmennuksia pitävät, usein ”ääripään” toimijat suoraviivaisella kritiikillä.

Heidät, jotka korostavat lääkkeiden välttämistä tai tutkimuksia. Mutta samalla meidät kaikki alan ammattilaiset vedetään samaan lokeroon. Yleistäen. Leima on kuitenkin valmis. Usein olemme kaikkilääketiedevastaisia hihhuleita.

Irtisanoudun lääketiedevastaisen toiminnan leimasta täysin

Kyllä – kannatan kehon kuuntelua, hengitystä, keskittymistä ja luonnollisia keinoja.Mutta ei – se ei tee minusta lääketiedevastaista.Olen tehnyt 23 vuotta työtä kätilönä sairaalassa.Toimin edelleen lääketiedettä kunnioittaen ja siihen nojaten.Ja kyllä – kyseenalaistan välillä käytäntöjä. Liiallisia käynnistyksiä. Turhia toimenpiteitä.Mutta kriittinen pohdintani ei ole ääripääajattelua. Se ei ohjaa perhettä eikä minua toimimaan.

Perheiden parhaaksi, Titan Terapiat

Kätilönä minun tehtäväni ei ole tehdä päätöksiä perheiden puolesta.Ei kivunlievityksistä tai lääkkeistä. Ei hoidosta. Ei synnytystavasta.Ei imetyksestä tai imettämättömyydestä. Minun tehtäväni on kertoa, tukea ja antaa vaihtoehtoja.En lupaa luomu synnytystä. En lupaa, että ihan varmasti et tarvitse mitään lääkkeitä. En maalaa mielikuvaa liukumäestä, jossa vauva syntyy pelkällä hengityksellä.(Vaikka joskus niinkin käy)

Mutta:Minä tuen. Kannustan. Ohjaan.Piste

Titan Terapiat synnytysvalmennuksessa ei ole ääripäitä

– vaan tietoa, turvaa ja yksilöllistä tukea. Toivon todella, että meitä kokeneita, koulutettuja pitkänkin linjan ammattilaisia arvostettaisiin myös yksityisellä puolella jatkuvan syyttelyn sijaan. Kaikki emme ole samaa joukkoa.On ollut valelääkäreitä – silti kaikkia lääkäreitä ei kutsuta puoskareiksi.Miksi meitä?

Rakkaudella, Titta