Titan Terapiat ohje: Armollisuus synnyttäjänä ja äitinä

Ole armollinen itsellesi. Synnyttäjänä. Äitinä. Tärkein neuvo, jonka haluan jokaisen kuulevan.

Raskaana olevan vatsa. Kädet mahan päällä.
Synnytysvalmennus

” Entä jos olenkin huono synnyttäjä? Jos sanonkin jotain väärin ja kätilö loukkaantuu. Tai jos hakyankin toimia toisin, kuin muut tuttuni? ” Viime aikana olen kuullut tämän vastaanotollani useammin kuin kerran. Eikä kysymys johdu siitä, että asiakas epäilisi itseään – vaan siitä, että ympäristö, sosiaalinen media ja muiden kokemukset luovat helposti huomaamattomia odotuksia siitä, millainen ”hyvän synnyttäjän” tai ”hyvän äidin” pitäisi olla.

Siksi yksi tärkeimmistä asioista, jota painotan jokaisella Titan Terapioiden käynnillä, on armollisuus. Armollisuus synnyttäjänä. Armollisuus äitinä. Se ei ole pelkkä kaunis ajatus. Se on taito, joka kantaa läpi raskauden, synnytyksen ja vauva-arjen.

Sinun ei tarvitse synnyttää, kuten joku muu

Sinun tulee vain kuunnella omia toiveitasi. Moni odottaja kertoo pohtivansa: ”Olenko huono synnyttäjä, kun ammesynnytys ei houkuttele minua lainkaan?” ”Entä jos toivonkin kätilöltä napakkaa ohjausta ja selkeitä vaihtoehtoja, enkä halua ajatella, että minun pitäisi kaikki tietää?” ”Pitäisikö minulla olla pitkä synnytys vaatimuslista, enkö voi vain kertoa rennosti omia ajatuksiani, että olen avoin kaikelle?”

Nämä ajatukset kertovat yhdestä asiasta. Haluamme tehdä oikein. Mutta kuka määrittelee, mikä on oikein?Nykyään synnytyksestä löytyy valtavasti tietoa. Se on hyvä asia. Samalla voi kuitenkin syntyä tunne, että oma synnytys pitäisi rakentaa muiden kokemusten perusteella. Toimia vain, kuten muut oletraa tai kertoo. Todellisuudessa sinun synnytyksesi kuuluu näyttää juuri sinun näköiseltäsi.Jos ammesynnytys tuntuu ihanalta, hienoa.Jos se ei tunnu omalta, sekin on aivan yhtä hyvä. Jos haluat aktiivisen synnytyksen, saat toivoa sitä. Jos kaipaat rauhallista, selkeästi ohjattua synnytystä, saat toivoa sitäkin.Sinun toiveesi eivät tarvitse perusteluja.Muiden kokemukset eivät ole sinun tavoitteesi. Älä mieti, miten muut toimisivat. Mieti, miten sinä toivot tilanteessa.

Sosiaalinen media on täynnä synnytyskertomuksia

Osa niistä voimaannuttaa. Osa herättää pelkoa. Osa luo odotuksia, joita emme edes huomaa rakentavamme itsellemme. On hienoa kuulla muiden kokemuksia. Niistä voi oppia paljon. Mutta yhden asian haluan sinun muistavan, kun luet muiden tarinoita tai vinkkejä. Kuuntele kokemuksia. Ota vastaan vinkkejä. Kysy rohkeasti. MUTTA älä rakenna tulevaa synnytystäsi yhden tai edes kymmenen muun kokemuksen varaan. Sinun kehosi. Sinun vauvasi. Sinun synnytyksesi. Ne muodostavat täysin oman tarinansa.

Äitiys ei ala suorittamalla

Toinen usein kuulemani lause kuuluu näin:”Olenko huono äiti, jos en tällä kertaa tähtää täysimetykseen?” Moni sanoo tämän lähes kuiskaten. Ikään kuin sitä pitäisi hävetä. Mutta miksi? Hyvä äitiys ei synny siitä, ruokitaanko vauvaa rinnalla vai pullolla. Hyvä äitiys ei synny täydellisistä suunnitelmista. Hyvä äitiys syntyy läsnäolosta, rakkaudesta, turvallisuudesta ja siitä, että vauvan tarpeisiin vastataan. Jokainen perhe on erilainen. Jokainen vauva on erilainen. Jokainen synnytyksen jälkeinen toipuminen on erilainen. Siksi myös jokaisen perheen ratkaisut voivat näyttää erilaisilta. Ja se on täysin hyväksyttävää.

Armollisuus on lahja, jonka voit antaa itsellesi

Armollisuus ei tarkoita luovuttamista. Se ei tarkoita sitä, ettei valmistautuisi synnytykseen tai äitiyteen. Päinvastoin. Hyvä valmistautuminen auttaa tekemään omia päätöksiä. Mutta valmistautumisen rinnalle tarvitaan joustavuutta. Synnytys ei aina etene käsikirjoituksen mukaan. Vauva ei aina nuku oppaiden mukaisesti. Imetys ei aina käynnisty, kuten toivoisi. Toipuminen voi olla erilaista kuin odotit. Juuri silloin armollisuus muuttuu voimavaraksi. Kun uskallat sanoa itsellesi:” Teen parhaani juuri tässä hetkessä. ”Se riittää.

Luota omaan sisimpääsi

Kun odotat vauvaa, ympäriltäsi kuuluu paljon ääniä.Yksi suosittelee yhtä. Toinen vannoo toisen tavan nimeen. Kolmas kertoo, mitä ehdottomasti kannattaa tehdä. Kaikkea ei tarvitse ottaa omakseen. Sinä tunnet itsesi parhaiten. Sinä tunnet arvosi. Sinä tunnet sen, mikä tuntuu turvalliselta.

Kuuntele myös alan ammattilaisia. Keskustele kätilön kanssa avoimesti. Kysy neuvoja.Mutta anna lopulta myös omalle intuitiollesi tilaa. Usein se tietää enemmän kuin uskallamme uskoa. Sinä riität juuri tällaisena Jos voisit ottaa tästä tekstistä mukaasi vain yhden ajatuksen, toivon sen olevan

Riittää, että luot omannäköisen synnytystoiveen, omannäköisen äitiyden

Sinun ei tarvitse täyttää muiden odotuksia. Sinun ei tarvitse verrata itseäsi muiden synnytyksiin, raskauksiin, imetyksiin tai vauva-arkeen. Saat tehdä omannäköisiä valintoja. Saat muuttaa mieltäsi. Saat pyytää apua. Saat olla keskeneräinen. Ja ennen kaikkea – saat olla armollinen itseäsi kohtaan. Koska juuri siinä alkaa usein kaikkein vahvin vanhemmuus.

Titan Terapiat synnytysvalmennus, kätilön kanssa keskustelu, imetysohjaus ja vauva- arjen tukeminen ammattiitaidolla Vihdissä ja kotikäyntinä kauemmas

Mikäli raskausaika, synnytys tai vauva-arki mietityttää, voit aina tulla luokseni keskustelemaan. Synnytysvalmennus, imetysohjaus tai vauva-arjen tukeminen onnistuu niin luonani Vihdin kirkonkylällä tai kotikäyntinä aina 85 km säteellä. Usein kotikäynti voi suinrautua mm. Espoo, Helsinki, Kirkkonummi, Siuntio, Karkkila, Lohja, Raasepori, Vantaa, Rajamäki, Nurmijärvi, Hyvinkää tai vaikka Somerolle tai Lopelle.

Tutustu Titan Terapiat palveluihin tarkemmin tästä

Ajanvaraus lluokseni onnistuu Vellon kautta, kotikäynti viestiä laittamalla

tai titanterapiat@gmail.com

Vauva-ajan vanhemmuus tarvitsee tukea – ensihetkestä alkaen

”Musta tuntuu, että synnytyksen jälkeen äiti unohtuu”

Tämän lauseen kuulen kerta toisensa jälkeen – ja se pysäyttää joka kerta.Vauvat ovat atkuvan seurannan kohteena syntymästä alkaen. Mitataan, punnitaan, tutkitaan. Mutta kuka kysyy äidiltä – tai toiselta vanhemmalta:

👉 Miten sä oikeasti voit?
👉 Miten te jaksatte arjessa?
👉 Miten keho ja mieli palautuvat synnytyksen jälkeen?

vauva Titta järvenpään sylissä. Titalla oranssi paita ja vauvalla vaaleanpunaiset vaatteet. Vauvalla tutti suussa ja hän nukkuu
Vauva-arjen ohjaus

Vanhemmuus ei ala sillä hetkellä, kun synnytyssalista poistutaan hoito-ohje kädessä.
Se alkaa siitä, kun vanhempi kohdataan kokonaisuutena – kuullaan, tuetaan ja ohjataan yksilöllisesti.

titan terapiat tarjoaa Synnytyksen jälkeistä tukea vihdissä ja kotikäyntinä

Vertaistuki somessa ja Googlen hakutulokset eivät riitä, kun kyse on kehon ja mielen palautumisesta, imetyksen haasteista tai parisuhteen uudesta dynamiikasta. Tarvitaan ammatillista, lempeää ja asiantuntevaa tukea – juuri silloin kun elämä on kaikkein haurainta.

🗨️ ”Parasta oli, kun sain kysyä rauhassa ja sain apua juuri siihen, mitä itse tarvitsin.”
Näin asiakkaani kertovat vastaanotolla käynnin jälkeen. Yksilöllinen ohjaus ja rauhallinen kohtaaminen tekevät valtavan eron.

Vanhemmuuden alku tarvitsee enemmän tukea – ei vähemmän.

tukea, kuuntelua ja konkreettista apua kätilön ammattitaidolla

Olen täällä sinua varten:

🔸 Synnytyksestä palautuminen
🔸 Vauvan hoidon opastus
🔸 Äidin kehon ja mielen hyvinvointi
🔸 Parisuhteen tukeminen perhe-elämän alussa
🔸 Yksilöllinen jälkitarkastus ja ohjaus

Äitiys ei ole suoritus. Vanhemmuus ei ole yksin selviytymistä.
Sinun ei tarvitse jäädä yksin – eikä pidä.

💛 Tule vastaanotolleni – sinua varten, juuri siinä hetkessä, missä olet.

Hoito ei koskaan korvaa lääketiedettä, vaan täydentää sitä sopivasti. Mikäli epäilet lapsella sairautta tai tutkimusta vaativaa hoitoa, käänny lääkärin puoleen. Hoidolla keskustellaan hoidon kulusta ja reaktioista, mutta ei koskaan diagnosoida.



Vauvan anatomian ja fysiologian ymmärrys osana imetysohjausta -ymmärrämmekö me? YAMK opinnäytetyöni 2025

luet nnyt blogiani. Tutustu palveluihini linkistä.

Imetysohjaus on keskeinen osa terveydenhuollon ammattilaisten työtä, mutta kuinka hyvin ymmärrämme vauvan anatomiaa ja fysiologiaa sen taustalla? Tämä kysymys nousi esiin opinnäytetyössäni, jossa perehdyin kattavasti vauvan rinnalla imemisen moninaiseen kokonaisuuteen – mitä se edellyttää ja millaisia toiminnallisia tai kehollisia haasteita voi esiintyä. Tunnistamalla näitä ongelmia voidaan tarjota parempaa ja yksilöllisempää imetysohjausta.

Opinnäytetyöni osana toteutin teemahaastattelun terveydenhoitajille, ja vastauksista kävi ilmi, että perusimetysohjaus sujuu yleisesti hyvin. Kun tarvitaan ohjausta imetysasentoihin tai oikeanlaiseen otteeseen, ammattilaiset osaavat auttaa tehokkaasti.

Haasteet alkavat kuitenkin silloin, kun nämä perustekniikat eivät riitä ratkaisemaan ongelmia. Jos äiti kärsii jatkuvista kivuista imetyksen aikana tai vauvan painonnousussa ilmenee vaikeuksia, ohjaus muuttuu monimutkaisemmaksi. Moni haastateltu terveydenhoitaja koki, että lisäkoulutusta ja tietoa tarvitaan, jotta he voisivat tunnistaa imetyksen taustalla olevia anatomisia ja fysiologisia haasteita paremmin.

Haastatteluissa kävi ilmi, että imetyksen täydennyskoulutukseen osallistuminen ei ole aina mahdollista työnantajan resurssien vuoksi. Työpaikoilla ei myöskään järjestetä säännöllisiä osastotunteja tai koulutuksia imetykseen liittyen. Tämä aiheuttaa sen, että monella ammattilaisella on riittämättömät valmiudet tunnistaa ja ratkaista monimutkaisempia imetyshaasteita.

Yhtenäisten toimintamallien ja apukeinojen puute nousi esiin toistuvasti. Terveydenhoitajat toivoivat käyttöönsä esimerkiksi tarkistuslistoja tai digitaalisia sovelluksia, jotka tarjoaisivat ratkaisumalleja erilaisiin imetyspulmiin. Tämä auttaisi systematisoimaan imetysohjausta ja varmistamaan, että eri ammattilaiset lähestyvät ongelmia yhdenmukaisesti.

Imetysohjaus ei ole pelkästään terveydenhoitajan vastuulla, vaan se vaatii tiivistä yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kesken. Lääkäreiden, imetysohjaajien, vauvan kehon hoitoon erikoistuneiden ammattilaisten sekä puhe- ja toimintaterapeuttien rooli on keskeinen. Vauvan anatomiset haasteet, kuten kireä kielijänne, leukojen tai niskan jännitykset, voivat merkittävästi vaikuttaa imetyksen sujumiseen, ja näiden tunnistaminen vaatii eri alojen asiantuntemusta.

Jotta imetysohjaus voisi tukea perheitä entistä paremmin, tarvitaan lisää koulutusta, yhtenäisiä toimintamalleja ja moniammatillista yhteistyötä. Tieto vauvan anatomiasta ja fysiologiasta on avainasemassa, jotta voidaan tarjota kokonaisvaltaista ja yksilöllistä tukea perheille.

Imetyksen tukeminen ei saa olla pelkästään perusohjeiden antamista, vaan sen tulisi perustua syvälliseen ymmärrykseen vauvan kehollisista tarpeista ja mahdollisista haasteista. Kun terveydenhuollon ammattilaisilla on paremmat valmiudet kohdata monimutkaisia imetyshaasteita, voidaan varmistaa, että yhä useampi äiti ja vauva saavat tarvitsemansa tuen onnistuneeseen imetyskokemukseen.

Luota aina tutkittuun tietoon, etsi lähteitä ennen, kun uskot väitteisiin.

L

Vauvan Ensimmäiset Päivät: tärkeät vinkit vanhemmille

luet nyt blogiani. Siirry tutustumaan palveluihin TÄSTÄ

Työskentelin 23 vuotta kätilönä Lohjan sairaalassa ja huomasin, että vaikka synnytykseen valmistaudutaan nykyään huolellisesti, vauvan ensimmäiset päivät voivat silti yllättää. Moni ei tule ajatelleeksi esimerkiksi:

Vauvan on syötävä myös yöllä – hän ei ymmärrä seinäkelloa. Vauva tarvitsee tiheä maidonsaantia, sillä aivotkin tarvitsevat sokeria
Pitkät, keskeytyksettömät yöunet eivät kuulu vastasyntyneen rytmiin. Vauvan kuuluukin herätä usein, mutta suurimman osan ajastaan nukkuu syötyään hyvin
Paras paikka vauvalle on vanhempien luona, mahdollisimman lähellä, mielellään ihokontaktissa
Joskus vauva tarvitsee erityisseurantaa, kuten sokeriseurantaa

Tein Youtube videon, jossa kerron lisää näistä aiheista ja omien kokemusteni kautta.

Jos koet aiheen tärkeäksi, jaathan eteenpäin!

Muistathan myös tarkistaa oman sairaalasi käytännöt, sillä ne voivat vaihdella. Esimerkiksi HUSn ja TYKSn vauvan sokeriseuranta raja-arvot ovat olleet eri.